TES-keskus

Lämpöenergian varastointi (TES) selkokielellä:
kuuma, kylmä, fysiikka & yleiset myytit

Noin puolet maailman kaikesta energiankulutuksesta menee lämmön tuottamiseen, ja ilmastointi on nopeimmin kasvava kuorma kaupunkien sähköverkoissa. Lämpöenergian varastointi (TES) varastoi lämpöä tai kylmää suoraan arkisiin materiaaleihin, kuten hiekkaan, tiileen, veteen tai jäähän. Sen ymmärtämiseen ei tarvita fysiikan tutkintoa. Pidä yksi asia mielessä: lämmön varastointi on aivan eri asia kuin sähkön varastointi.

KUUMAVARASTO · 100°C – 2 000°C SÄHKÖ SISÄÄN ~98% LÄMPÖ Hiekka / Tiili / Suola Kuuma ydin · 600°C+ 80-95% LÄMPÖ ULOS
KYLMÄVARASTO · -40°C – +7°C JÄÄHDYTIN 2.5-5x KYLMÄ Jääpallot / Suolaliuos / PCM Jäävarasto · 0°C – -20°C HUIPUN SIIRTO KYLMÄ ULOS

1. Lämpövarastoinnin kaksi puolta: kuuma & kylmä

Kun ihmiset kuulevat sanan "lämpöakku", he kuvittelevat yleensä hehkuvan siilon täynnä kuumaa hiekkaa tai tiiliä. Lämpöenergian varastointi toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan. Se voi tarkoittaa lämmön varastointia huonelämpötilan yläpuolelle tai kylmän varastointia huonelämpötilan alapuolelle. Molemmat noudattavat samaa periaatetta: osta halpaa tai ylijäämäsähköä nyt, talleta lämpötilaero eristettyyn säiliöön ja käytä se myöhemmin, kun sähkö on kallista.

Kuumavarasto · Yli huonelämpötilan

Lämpöakut (50°C – 2 000°C+)

Muuttaa halvan yösähkön, ylimääräisen aurinko- tai tuulisähkön tai tehtaan hukkalämmön varastoiduksi lämmöksi käyttöveteen, elintarvikkeiden kuivaukseen, höyryyn ja kaukolämpöverkkoon.

  • Koti & lämmin vesi (50°C – 100°C): Eristetyt lämminvesivaraajat ja kompaktit kodin lämpöpaketit (faasimuutosmateriaalit eli PCM).
  • Teollisuuden kuivaus & kaukolämpö (100°C – 600°C): Hiekka-akku, murskattu kivi, betonilohkot ja sula suola teen/kahvin ja tekstiilien kuivaukseen sekä rakennusten lämmitykseen.
  • Raskas teollisuus (600°C – 2 000°C+): Uunitiilet, kiinteät hiililohkot ja sula tina korkeapainehöyryyn tai lämpösäteilykennoihin (TPV).
Kylmävarasto · Alle huonelämpötilan

Jääakku, jäähdytysvesi & syväjääpakkaukset (-40°C – +10°C)

Käyttää jäähdytyskoneita yöllä (kun sähkö on halvempaa ja viileämpi ulkoilma helpottaa jäähdyttimen työtä) tai keskipäivän aurinkosähköllä, ja sulattaa varastoidun jään rakennusten jäähdyttämiseen iltapäivän kuumimpina tunteina.

  • Jäähdytysvesi (4°C – 7°C): Suuret eristetyt vesisäiliöt kampuksille ja kaukokylmään. Yksinkertainen tekniikka, mutta säiliöt vievät paljon tilaa.
  • Jäävarastot (0°C): Suljetut jääpallot (kuten Cryogel, kaupallisessa käytössä vuodesta 1989), putkikierukoiden ympärille jäädytetty jää, modulaariset jäätiilet ja kylmässä suolaliuoksessa olevat jäälohkot.
  • Syväjääpakkaukset (-40°C – -5°C): Erityiset pakastuspakkaukset (eutektiset PCM:t) pakastevarastoissa ja rokoterekoissa, jotta kompressorit voidaan sammuttaa kalliiden huipputuntien ajaksi.

2. Miten lämpöakut varastoivat energiaa: kolme tapaa

Jokainen markkinoilla oleva lämpöakku käyttää yhtä (tai yhdistelmää) kolmesta fysiikan ilmiöstä. Jokainen kortti selittää ensin idean ja näyttää sitten lyhyen kaavan sen takana.

1. Lämmittäminen tai jäähdyttäminen (tuntuva lämpö)

Aivan kuten valurautapannu pysyy kuumana lieden sammuttamisen jälkeen. Kiinteää ainetta tai nestettä lämmitetään sulattamatta sitä. Suurempi massa (\(m\)), parempi ominaislämpökapasiteetti (\(c_p\)) ja isompi lämpötilaero (\(\Delta T\)) tarkoittavat enemmän varastoitua energiaa.

$$Q = m \cdot c_p \cdot \Delta T$$

Käyttökohteet: Hiekka, uunitiili, kalliomurske, betoni, vesi, sula suola, hiililohkot.

2. Sulaminen tai jäätyminen (piilevä lämpö / PCM)

Ajattele jääpaloja, jotka pitävät juoman tasan 0°C:ssa kunnes viimeinenkin pala sulaa. Yhden vesikilon jäädyttäminen varastoi 334 kJ kylmää, mikä vastaa saman vesimäärän jäähdyttämistä 80°C ilman jäätymistä. Sulamispisteensä perusteella valittuja aineita kutsutaan faasimuutosmateriaaleiksi (PCM).

$$Q = m \cdot L$$

Käyttökohteet: Vesi/jää, suolavesiseokset, vahat, erityiset metalliseoslohkot.

3. Palautuva kemiallinen reaktio (termokemiallinen)

Lämmöllä erotetaan kaksi ainetta toisistaan (esimerkiksi kuivataan kosteus suolasta). Erotettuina molemmat osat voivat seistä huonelämpötilassa kuukausia ilman lämpöhäviötä. Kun ne yhdistetään uudelleen, varastoitu lämpö vapautuu heti.

$$Q = n \cdot \Delta H_{\text{rxn}}$$

Käyttökohteet: Suolahydraatit, zeoliitit, kalkki- ja metallioksidireaktorit. Vielä pääosin pilottivaiheessa.

MenetelmäTyypillinen lämpötilaTilantarveLämpöhäviö ajassaKypsyys tänään
Lämmitys / Jäähdytys (Tuntuva)50°C – 2 000°CKeskitaso – suuri1% – 5% päivässä (pienempi isoissa siiloissa)TRL 7 – 9 (kaupallinen & todistettu)
Sulaminen / Jäätyminen (Piilevä PCM)-40°C – +700°CKompakti omalla alueellaanPieni (lähellä huonelämpöä)TRL 8 – 9 (jää todistettu 1980-luvulta)
Kemiallinen erotus (Termokemiallinen)40°C – 1 500°CTeoriassa pieninLähes nolla erotettunaTRL 4 – 7 (varhaiset pilotit)

3. Kolme suurempaa järjestelmää markkinoilla: CSP, PTES & TPV

Yksinkertaiset hiekka-akut ja jääakut latautuvat verkkosähköllä ja antavat takaisin lämpöä tai kylmää. Kun selaat globaalia TES-markkinakatsausta, törmäät myös kolmeen lyhenteeseen, jotka keräävät auringonvaloa suoraan tai muuttavat varastoidun lämmön takaisin sähköksi. Tässä on niiden merkitys selkokielellä.

SÄILIÖ PEILIT → VASTAANOTIN → 24/7 LÄMPÖ TAI HÖYRY CSP + TES · Peilit + lämpösäiliö

Keskittävä aurinkovoima + varasto (CSP + TES)

Sen sijaan, että auringonvalo muutettaisiin sähköksi tavallisilla paneeleilla, peilikentät keskittävät valon vastaanottimeen, joka kuumentaa suoraan sulaa suolaa tai kiviä. Lämpö säilyy eristetyssä säiliössä, jolloin tehdas saa höyryä 24/7 tai voimalaitos käy läpi yön auringonlaskun jälkeen.

Esimerkkejä: Exowatt, GlassPoint, Cosin Solar, Synhelion.

KYLMÄ KUUMA PUMPPU MOOTTORI LATAA KUUMA + KYLMÄ → KÄÄNNÄ SÄHKÖKSI PTES · Lämpöpumppu + turbiinikierto

Pumpattu lämpöenergian varastointi (PTES)

Kutsutaan myös "Carnot-akuksi". Ajattele valtavaa jääkaappia ja lämpövoimakonetta peräkkäin. Kun sähkö on halpaa, lämpöpumppu siirtää lämpöä kylmästä säiliöstä kuumaan säiliöön (toinen puoli jäähtyy rajusti, toinen kuumenee). Myöhemmin lämpö virtaa takaisin turbiinin läpi tehden sähköä, tavoitteena ~50% – 65% hyötysuhde.

Esimerkkejä: Malta Inc., Stiesdal, Echogen, Everllence.

1,500°C+ HEHKU SÄHKÖ VALKOHEHKUINEN LOHKO → VALO → KENNOT TPV · Hehkulämmön aurinkokennot

Termofotovoltaikka (TPV)

Kiinteä hiili- tai grafiittilohko kuumennetaan yli 1 500°C:seen, kunnes se hehkuu valkohehkuisena kuin uunin sisus. Sen sijaan, että kiehutettaisiin vettä meluisaan höyryturbiiniin, erityiset aurinkokennot sijoitetaan hehkun viereen ja muuttavat kirkkaan säteilyn suoraan sähköksi ilman liikkuvia osia.

Esimerkkejä: Antora Energy, Fourth Power.

4. Kuusi yleistä myyttiä lämpöakuista

Startup-esitykset ja viraalivideot sekoittavat usein lämpöakut tavallisiin sähköakkuihin. Nämä kuusi väärinkäsitystä toistuvat useimmin.

Myytti 1

"1 yksikkö varastoitua lämpöä vastaa 1 yksikköä varastoitua sähköä"

Todellisuus: Sähkö (\(\text{kWh}_e\)) on monikäyttöistä energiaa, jolla voi käyttää tietokoneita, moottoreita, jäähdyttimiä tai lämmittimiä. Lämpö (\(\text{kWh}_{\text{th}}\)) on sidottu lämpötilaan ja kelpaa lähinnä lämmittämiseen. Noin 30 $/kWh maksavan lämpösäiliön vertaaminen noin 150 $/kWh litiumakkuun toimii vain, jos asiakas todella tarvitsee lämpöä tai kylmää. Jos tarvitaan sähköä takaisin, iso osa katoaa muunnoksessa ja lisäksi tarvitaan moottori tai generaattori.

Myytti 2

"Varastoi halpa päivän aurinkosähkö hiekkaan ja muuta se yöllä takaisin sähköksi"

Todellisuus: Sähkön muuttaminen lämmöksi on lähes 98% tehokasta. Paluu 500°C – 600°C lämmöstä takaisin sähköksi törmää fysiikan kovaan lakiin, Carnot-rajaan (\(\eta_{\text{Carnot}} = 1 - T_c / T_h\) kelvineinä). 600°C:ssa 25°C ulkolämpötilassa luonto rajoittaa hyötysuhteen 66%:iin, ja todelliset turbiinit tai moottorit antavat takaisin vain noin 25% – 35% syötetystä sähköstä. Noin kaksi kolmasosaa karkaa hukkalämpönä.

Siksi verkkosähköä lämmöstä tavoittelevat yritykset joko kuumentavat hiilen tai sulan tinan yli 1 500°C:seen ja lukevat hehkua erikoiskennoilla (TPV, tavoite ~35% – 45% takaisin), tai käyttävät lämpöpumppukiertoa (PTES, tavoite ~50% – 65% takaisin).

Myytti 3

"Lämpöakut korvaavat litiumioniakut"

Todellisuus: Ne tekevät eri töitä. Litiumioniakku palauttaa 85% – 90% syötetystä sähköstä ja reagoi millisekunneissa, joten se pysyy kuningasratkaisuna autoissa, elektroniikassa ja 1 – 6 tunnin sähkövarastoinnissa. Lämpöenergian varastointi voittaa, kun tehtaat tarvitsevat höyryä tai kuumaa ilmaa, rakennukset iltapäiväjäähdytystä tai kun tarvitaan halpaa monipäiväistä varastoa.

Myytti 4

"Lämpövarastointi on täysin uutta, testaamatonta laboratoriotekniikkaa"

Todellisuus: Kylmävarastointi on toiminut luotettavasti yli 35 vuotta. Cryogel toi suljetut HDPE-jääpallonsa markkinoille jo vuonna 1989, ja Cryogelin sekä CALMACin (nykyisin Trane IceBank) järjestelmät ovat jäähdyttäneet suuria rakennuksia 1980- ja 1990-luvuilta asti. Kotien varaavat tiililämmittimet ulottuvat 1950-luvulle. Uutta ovat suuret, sähköverkkoon liitetyt korkean lämpötilan siilot, jotka imevät halpaa tuuli- ja aurinkosähköä.

Myytti 5

"Pieni kodin hiekka-akku pitää lämmön yhtä hyvin kuin kaupungin kokoinen siilo"

Todellisuus: Varastoitu lämpö riippuu sisätilavuudesta (\(L^3\)), kun taas lämpö karkaa ulkoseinien (\(L^2\)) läpi. Oma 20 kg:n pöytätestini, Sand Battery V0, jäähtyy tunneissa. Valtava 100 MWh:n kaupunkisiilo menettää alle 1% päivässä. Siksi pienet kotien lämpöakut käyttävät matalamman lämpötilan lämminvesivaraajia tai PCM-paketteja 600°C hiekan sijaan.

Myytti 6

"Kaikki jäävarastosäiliöt toimivat samalla tavalla"

Todellisuus: Vesi laajenee noin 9% jäätyessään, ja jokainen järjestelmä ratkaisee laajenemisen eri tavalla. Cryogel sulkee veden 4 tuuman muovipalloihin, joiden 16 kuoppaa joustavat ulospäin jään kasvaessa ja vetäytyvät takaisin sulatessa. Putkikierukkasäiliöt jäädyttävät jään avoimeen säiliöön upotettujen putkien ympärille. I.C.E. Battery V1:n kaltaiset lohkojärjestelmät jäädyttävät irrotettavia muotteja -20°C suolavesihauteessa. Jokainen malli tasapainoilee tilan, jäätymisnopeuden, putkituksen ja huollon välillä.

Mitä saat todella takaisin (käyttökohteittain)

RatkaisuSisään → UlosTodellinen palautusParas käyttökohde
Suora lämmitys (Power-to-Heat)Sähkö → Lämpö80% – 95% takaisin lämpönä (vastukset ~98%)Teollisuuden kuivaus, höyry, kaukolämpö, käyttövesi
Kylmävarasto (Power-to-Cooling)Sähkö → Kylmä2.5x – 5x jäähdytysteho per sähköyksikkö (COP)Toimistojen A/C-huippujen leikkaus, lentokentät, kylmävarastot
Keskilämpö lämmöstä sähköksi (500-600°C)Sähkö → Lämpö → Sähkö25% – 35% takaisin sähkönäHarvoin kannattava pelkkään sähköön; parempi jos hukkalämpö käytetään
Erittäin kuuma lämmöstä sähköksi (1 500°C+ TPV)Sähkö → Lämpö → Sähkö35% – 45% tavoite takaisin sähkönäMonipäiväinen varavoima tai yhdistetty lämpö + sähkö
Lämpöpumppuvarasto (PTES / Carnot)Sähkö → Kuuma+Kylmä → Sähkö50% – 65% tavoite takaisin sähkönäPitkäkestoinen (8 – 100+ h) verkkovarastointi
Litiumioni (vertailuksi)Sähkö → Kemia → Sähkö85% – 90% takaisin sähkönäLyhytkestoinen (1 – 6 h) verkkosähkö, sähköautot, varavoima

5. Kokeile itse: miksi lämmön muuttaminen takaisin sähköksi hukkaa energiaa

Liikuta varaston lämpötilaa alla ja katso, mitä 100 sähköyksikölle tapahtuu, kun käytät sen suoraan lämpönä verrattuna sen muuttamiseen takaisin sähköksi moottorin tai TPV-kennon avulla.

Hiekka-akku, kalliomurske, betoni tai sula suola
600°C
REITTI A · KÄYTÄ LÄMPÖNÄ (100 kWh SISÄÄN) 100 kWh(e) 92 kWh(th) Lämpö REITTI B · MUUTA LÄMPÖ TAKAISIN SÄHKÖKSI (100 kWh SISÄÄN) 100 kWh(e) Lämpövoimakone Carnot-maksimi 66% 66 kWh Hukkalämpö 34 kWh(e) Sähkö
Fysiikan katto (Carnot-raja 25°C ulkolämpötilassa) 66%
Todellinen sähkö takaisin (~puolet fysiikan katosta) 34%
Suora lämpö ulos (ei muunnosta takaisin sähköksi) 92%

6. Usein kysytyt kysymykset

Mitä lämpöenergian varastointi (TES) tarkoittaa selkokielellä?

Se on valtava termospullo lämmölle tai kylmälle. Kuumennetaan edullista materiaalia, kuten hiekkaa, tiiltä tai vettä (tai jäädytetään jäätä), kun sähkö on halpaa tai aurinko paistaa, säilytetään se paksun eristyksen sisällä ja otetaan lämpö tai kylmä käyttöön tunteja tai päiviä myöhemmin.

Onko lämmön varastointi sama asia kuin sähkön varastointi?

Ei. Sähkö on joustavaa energiaa (kWh(e)), joka pyörittää puhelimia, moottoreita, valoja tai lämmittimiä. Lämpö ja kylmä ovat lämpötilaan sidottua lämpöenergiaa (kWh(th)). Yhden sähköyksikön muuttaminen lämmöksi on helppoa (lähes 100% muuttuu lämmöksi), ja jäähdytin siirtää 2.5 – 5 yksikköä kylmää yhtä sähköyksikköä kohti. Varastoidun lämmön muuttaminen takaisin sähköksi on paljon vaikeampaa ja menettää suurimman osan energiasta hukkalämpönä.

Miksi varastoidun lämmön muuttaminen takaisin sähköksi on niin tehotonta?

Fysiikka asettaa kovan katon nimeltä Carnot-raja, joka riippuu varaston ja ulkoilman lämpötilaerosta (kelvineinä). 600°C hiekka- tai suolasäiliö 25°C säässä kohtaa 66% teoreettisen rajan, ja oikeat höyryturbiinit tai moottorit saavat talteen vain noin puolet siitä, eli noin 25% – 35% alkuperäisestä sähköstä. Siksi lämpösähköä tavoittelevat startupit nostavat lämpötilan yli 1 500°C:seen TPV-kennoilla tai käyttävät lämpöpumppukiertoja (PTES).

Milloin lämpöakku voittaa litiumioniakun?

Aina kun lopputuloksena halutaan lämpöä tai kylmää. Ruoan kuivaus, höyryn tuotanto, kaukolämpö tai toimistotornien jäähdytys eivät tarvitse sähköä viimeisessä vaiheessa. Halvan aurinko- tai yösähkön varastointi suoraan lämpönä (80% – 95% hyötysuhde) tai jäänä (2.5 – 5 yksikköä kylmää per sähköyksikkö) maksaa yleensä murto-osan litiumioniakusta per kWh, eikä laitteisto kulu lataussykleistä.

Milloin litiumioniakku voittaa lämpövaraston?

Kun tarvitaan sähköä takaisin 1 – 6 tunnin ajaksi, kuten sähköautoissa, kodin varavoimassa ja nopeassa verkon tasapainotuksessa. Litiumioniakku palauttaa 85% – 90% sähköstä, mihin mikään puhdas lämpö-sähkömoottori ei tänään pysty.

Mitkä ovat kolme tapaa, joilla lämpöakut varastoivat energiaa?

Ensimmäinen on materiaalin lämmittäminen tai jäähdyttäminen ilman sulamista (tuntuva lämpö, kuten kuuma hiekka, tiili tai vesi). Toinen on sulaminen tai jäätyminen tasaisessa lämpötilassa (piilevä lämpö, kuten veden jäädyttäminen jääksi tai vaha-/suolapakkaukset eli PCM:t). Kolmas on palautuva kemiallinen reaktio (termokemiallinen), jossa lämpö erottaa kaksi ainetta, jotka säilyvät huonelämpötilassa ilman lämpöhäviötä kunnes ne yhdistetään.

Kuinka kauan kaupallisia kylmävarastoja on ollut olemassa?

Yli 35 vuotta. Jääpallosäiliöt kuten Cryogel (julkaistu 1989, kuoppaiset muovipallot joustavat veden laajentuessa 9% jäätyessään) ja kierukkasäiliöt kuten CALMAC (nykyisin Trane IceBank, 1980-luvulta) ovat siirtäneet toimistojen ja kampusten jäähdytyskuormia yösähkölle vuosikymmeniä.

Miksi jääakuissa käytetään putkissa suolavettä tai glykolia pelkän veden sijaan?

Tavallinen vesi jäätyy kiinteäksi 0°C:ssa, mikä tukkisi ja rikkoisi putket ennen kuin jäävarasto ehtii jäätyä. Jäähdytetty glykoliseos tai suolaliuos pysyy nesteenä -5°C – -21°C lämpötilassa, joten se pystyy jäädyttämään veden muottien tai pallojen sisällä yöllä ja kuljettamaan kylmän ilmastointikiertoon kuumana iltapäivänä.

Miksi valtavat hiekkasiilot pitävät lämmön viikkoja, kun taas pienet prototyypit jäähtyvät yössä?

Varastoitava lämpömäärä kasvaa sisätilavuuden mukana, kun taas lämpö karkaa ulkoseinien läpi. Jos kaksinkertaistat laatikon jokaisen sivun, se varastoi 8 kertaa enemmän lämpöä vain 4 kertaa suuremmalla seinäpinta-alalla. Oma 20 kg:n pöytätestini (Sand Battery V0) jäähtyy tunneissa. 100 MWh:n kaupunkiluokan hiekkasiilo menettää alle 1% lämmöstään päivässä.

Mitä Technology Readiness Level -tasot (TRL 1 – 9) tarkoittavat?

TRL on yksinkertainen 1 – 9 asteikko sille, kuinka kypsä teknologia on. TRL 1 – 3 tarkoittaa laboratoriotutkimusta ja pöytätestejä. TRL 4 – 6 tarkoittaa toimivaa pilottilaitteistoa oikeissa olosuhteissa. TRL 7 – 8 tarkoittaa ensimmäisiä täysimittaisia kaupallisia laitoksia. TRL 9 tarkoittaa todistettua arkipäivän kaupallista laitteistoa monilla asiakaskohteilla, kuten Cryogel-jääpallot tai sähkökattilat. Lue täydellinen Technology Readiness Level (TRL) -määritelmä Wikipediasta →